2020 Dicom 232101642

Kuvantamisen uusi vanha maailma

Olen toiminut reilut kymmenen vuotta asiantuntijana digitaalisen kuvantamisen maailmassa. Lähiaikoina olen istunut useita kertoja myynti- ja muissakin palavereissa kertoen DICOMista ja mihin sitä tarkalleen käytetään. DICOM ei ole uusi asia, mutta nyt se on jälleen tapetilla.

Digitaalinen kuvantaminen

Kun 1980-luvulla mursi kätensä, lääkäri nosti valotaululle röntgenkuvat tulkintaa varten. Olihan se näyttävää, mutta ei se ehkä ole enää nykypäivää. Digitaalinen kuvantaminen on kehittynyt paljon noista ajoista. Nykyään kuvia ei tulosteta enää filmille, vaan ne katsotaan suoraan tietokoneen ruudulta.

Röntgenkuvan matka laitteelta tietokoneen ruudulle lääkärin katsottavaksi ei kuitenkaan ole ihan suoraviivainen. 1990-luvulla digitaaliseen kuvantamiseen kehitettiin DICOM-standardi, joka on vieläkin de facto -standardi isoista sairaaloista aina pienille klinikoille.

Mikä on DICOM?

DICOM tulee sanoista Digital Imaging and Communication in Medicine. Lähes 7000-sivuinen standardi kattaa suuren osan tietosisällöstä ja tiedon kulusta kuvantamisen työnkulussa.

DICOM voidaan pääpiirteittäin ajatella kattavan kaksi määrittelyä: DICOM-tiedostomuodon ja siihen liittyvät verkkopalvelut. DICOM-tiedostomuodot eivät kata ainoastaan röntgenkuvia, vaan niihin sisältyvät myös esimerkiksi EKG-käyrät ja PDF-sisällöt.

DICOM-verkkopalvelut koostuvat esimerkiksi tulostus-, työlista-, tallennus- ja hakupalveluista. Palvelujen alkuperäisen binääridatamuotoisen protokollan lisäksi on määritelty DicomWeb-palvelut, jossa tietoa kulkee modernin HTTP-protokollan päällä. Alkuperäinen muoto on kuitenkin vielä vahvasti sekä kuvantamislaitteiden että muiden järjestelmien käytössä.

Data ei enää tulevaisuudessa kulje CD-levyillä

Potilastietojärjestelmien potilastiedot ovat menneet jo muutamia vuosia Kantaan, mutta tilanne ei ole ollut sama kuvantamisjärjestelmien osalta. Kansallinen kuva-aineistojen arkisto, kavereiden kesken Kvarkki, on järjestelmä, joka tulee lopulta sisältämään kaikki suomalasista otetut kuvantamistutkimukset.

Kvarkki on tämän ja viime vuoden aikana ottanut ison askeleen eteenpäin, kun ensimmäisten pilottihankkeiden lisäksi muitakin organisaatioita on liittynyt Kvarkkiin. Kvarkin myötä myös kuvantaminen Suomessa hyppää uudelle tasolle, kun kuvat liikkuvat organisaatioiden välillä Kanta-palveluiden välityksellä, eikä potilaiden tarvitse enää kuljettaa niitä CD-levyillä.

Kvarkin vuoksi DICOM on juuri nyt kaikkien organisaatioiden huulilla; samalla tavalla kuin sähköinen lääkemääräys oli muutamia vuosia sitten. Ja tahti vain kiihtyy ensi vuonna, kun dentaalipuolen kuvantaminen otetaan osaksi Kvarkkia. Hammaslääkärissä kun röntgenkuvia otetaan melkein joka käynnin yhteydessä.

Mihin sitten tästä eteenpäin?

DICOM ei varmasti häviä mihinkään. Itse näkisin tai ainakin toivoisin, että DICOMWeb ja omalta osaltaan myös IHE:n määrittelemä XDS saisivat enemmän jalansijaa perinteisen DICOMin rinnalla. Ovathan XML, JSON, SOAP ja muut modernit tavat siirtää tietoa enemmän kehittäjien mieleen, kuin 90-luvulla alkunsa saanut DICOMin binäärimuoto.

Kymmenen vuoden päästä näitä teknologioita varmasti nähdään enemmän. XDS on jo käytännössä korvannut Kvarkissa perinteisen DICOMin Query/Retrieven, ja hyvä niin. Vaikka palvelut uudistuisivat, niin itse kuvantamisen sisältö tulee varmasti pysymään samana, eli DICOM-tiedostot eivät ole häviämässä mihinkään — päin vastoin. Varsinkin Kvarkin osalta tullaan varmasti pohtimaan, miten ehkä aiemmin helposti DICOM-arkistoista pois jääneet tiedot saadaan vietyä Kvarkkiin.

Se muutos tulee varmasti olemaan mielenkiintoinen haaste, johon me Atostekilla haluamme tarttua.

Lue lisää:
» eRA Kvarkki


Marko Leppänen
Senior Software Designer, DICOM Specialist